Yhtenä koronatoimena vakuudettomille kulutusluotoille asetettiin heinäkuussa 2020 väliaikainen, 10 prosentin korkokatto. Samaan syssyyn voimaan astui myös kulutusluottojen väliaikainen suoramarkkinointikielto. Toimien päämääränä oli ennaltaehkäistä koronaepidemian myötä syntyneiden, yksilöitä koskevien talousvaikeuksien syventymistä. Menettelyn päätyttyä on herännyt kysymys siitä, olisiko 10 prosentin korkokatto vuodesta 2019 voimassa olleen 20 prosentin sijaan hyvä pysyväisratkaisu.
Väliaikaisen korkokaton taustaa
Väliaikaisen korkokaton oli tarkoitus olla voimassa ainoastaan vuoden 2020 loppuun saakka, mutta pandemian pitkittyessä toimia päätettiin lopulta jatkaa 30.9.2021 saakka.
Koronan myötä moni matkailu-, hotelli- ja ravintola-alalla ja tapahtumatuotannon parissa työskentelevä menetti työnsä kuin salama kirkkaalta taivaalta. Odottamaton, koko maailmaa koskettava poikkeustilanne saneli uusiksi niin kansainväliset kuin kansalliset käytännöt ja toimintatavat.
Pitkittyneet lomautukset, henkilöstövähennykset ja liiketoimintojen sulkemiset johtivat monessa kotitaloudessa uudenlaiseen taloudelliseen todellisuuteen, joka vaatii edelleen totuttelua. Taloutta- ja kulttuurielämää elvyttäviä toimenpiteitä on suoritettu mahdollisuuksien rajoissa, mutta palautuminen ja toimintojen normalisoituminen on pitkällinen prosessi.
10 prosentin korkokatto – kaksiteräinen miekka?
Vaikka matalampi, 10 prosentin korkokatto kuulostaa äkkiseltään vain myönteiseltä muutokselta, liittyy asiaan myös kysymyksiä herättäviä puolia. Seurauksena saatttaisi soraäänten mukaan olla se, että pienituloisista mutta maksukykyisistä kuluttajista koostuva joukko jäisi uudistuksen myötä kokonaan lainapalveluiden ulottumattomiin.
Tämä johtuisi lyhykäisyydessään siitä, että luotonmyöntäjätahot eivät kokisi 10 prosentin korkokaton kattavan riittävän hyvin lainanantoon liittyviä riskejä. Luottohanojen sulkeutuminen saattaisi johtaa siihen, että poikkeuksellinen elämäntilanne, josta olisi selvinnyt taloudellisesti lainaratkaisun avulla, johtaisi pitkäkestoiseen taloudelliseen ahdinkoon.
Kuluttajien suojelemiseksi tarkoitettu toimenpide aiheuttaisi näin ollen myös päinvastaisia seurauksia. Käynnissä olevan selvitystyön tarkoituksena on tarkastella ilmiötä mahdollisimman laaja-alaisesti ja monipuolisesti realistisen kokonaiskuvan muodostamiseksi.
Yhtenä hankaloittavana tekijänä voidaan pitää myös lainamarkkinoiden laajuutta.
Kuluttajaliitto näyttäisi 10 prosentin korkokatolle vihreää valoa
Valtaosa vastaajista, peräti 85 prosenttia, kannatti sen sijaan luottojen suoramarkkinointiin liittyviä rajoituksia. Tämä kertoo omalta osaltaan siitä, että kuluttajat pitävät lainamarkkinoita sääteleviä, suojaavia toimenpiteitä tarpeellisina.
Kuluttajaliiton laatiman kyselyn perusteella monen mielikuvissa jyllännyt pelko siitä, että luotonsaanti olisi jatkossa entistäkin pienemmän väestönosan etuoikeus, osoittautui kuluttajien kokemusten valossa tarpeettomaksi. 10 prosentin pysyvä korkokatto olisi näin ollen tervetullut, kuluttajien etujen mukainen lakimuutos, joka säätelisi vielä nykyistä paremmin kulutusluottoihin liittyviä käytäntöjä.
Tarkoituksena on mahdollistaa myös jatkossa, että jokainen maksukykyinen, raha-asiansa moitteettomasti hoitava kuluttaja saa tarvittaessa lainaa inhimillisin lainaehdoin ja korkokustannuksin.
