Opiskelijan budjetti – kuinka väljyyttä talouteen?

Koronaepidemian myötä rahaa on saattanut kertyä säästöön aivan huomaamatta. Ainakin siinä tapauksessa, että työtilanne on säilynyt ennallaan koronasta huolimatta. Koska ulkona syömiset, baareissa istumiset, matkustelu ja sosiaalinen elämä ylipäätään ovat käyneet säästöliekillä, ei rahaa ole kulunut ylimääräisiin menoihin tavanomaiseen tyyliin.

Suomessa itsenäistytään verrattain varhain

Monissa Euroopan maissa lapset asuvat vanhempiensa kanssa koko opiskeluaikansa. Suomessa lapsuudenkodista muutetaan keskimäärin 21,8-vuotiaana, mutta koko Euroopan alueella keskimääräinen muuttoikä on puolestaan 26,2 vuotta. Suomalaisnuoret lentävät toisin sanoen pesästä suhteellisen varhain.

Suomalaisnuorten keskuudessa taloudellista epätasa-arvoa on aiheuttanut yleissivistävissä lukio-opinnoissa tarvittavien materiaalien maksullisuus. Tilanne helpottuu syksyllä 2021 voimaan astuvan uuden oppivelvollisuuslain myötä. Uudistuksen seurauksena oppivelvollisuuden päättymisikä nousee 18 vuoteen. 

Uutinen on yksin asuvien lukiolaisten ohella helpotus varsinkin pienituloisille perheille, joille teini-ikäisten lasten lukiokirjat ja tietokone ovat olleet isoja menoeriä.

Esimerkiksi lukiokirjat ja muut opinnoissa välttämättömät tarvikkeet, kuten laskin ja tietokone, ovat näin ollen jatkossa järjestelmän tarjoamia. Uudistuksen myötä maksuttomia ovat elokuusta 2021 lähtien myös ammatillisessa koulutuksessa tarvittavat, koulutusalakohtaiset välineet.

Opiskelijoiden työssäkäynnissä ala- ja aluekohtaisia eroja 

Vuonna 2018 korkea-asteen opiskelijoista töissä kävi Tilastokeskuksen mukaan opintojen ohella  yli puolet  yliopisto-opiskelijoista 56 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 59 prosenttia. Vähintään 18-vuotiaista lukiolaisista töissä kävi noin kolmannes ja ammattiin opiskelevista noin puolet.

Opiskeluaikaisen työssäkäynnin yleisyys vaihtelee eri puolilla Suomea, ollen yleisintä Uudellamaalla, Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla. 

Tilastoissa käyvät esiin myös alakohtaiset erot. Yleisintä työssäkäynti on yhteiskunnallisia aloja opiskelevien (60 prosenttia) ja terveys- ja hyvinvointialojen (59 prosenttia) opiskelijoiden keskuudessa. Humanistisia tieteitä ja taidealoja opiskelevien keskuudessa vuonna 2018  töissä kävi 47 prosenttia. 

Opintolainaa moneen tarkoitukseen 

Opintolaina jakaa mielipiteitä: jotkut välttelevät sen ottamista viimeiseen saakka, toiset taas nostavat edullista, halpakorkoista lainaa esimerkiksi sijoitusmielessä tai vaihtarivuoden rahoittamiseksi. Koko tutkintoa ulkomailla suorittavat voivat puolestaan rahoittaa lainarahalla esimerkiksi oppilaitoksensa lukukausimaksuja tai asumiskustannuksiaan. 

Opintolainan suosio on noussut viimeisten vuosien aikana huomattavasti, ja Kelan tilastoista selviää, että lukuvuonna 201819 opintolainaa nosti yhteensä 156 300 opiskelijaa. Kaiken kaikkiaan opintovelallisia oli tuolloin 434 900. Keskimääräinen lainasumma oli 8 540 euroa.

Opintolainan nostaminen on nopea prosessi

Kun opiskelija päättää hakea opintolainaa, on prosessi äkkiä hoidettu, ja rahat saa lainatililleen muutamassa päivässä. Halpakorkoinen opintolaina on toisin sanoen loistava vaihtoehto silloin, kun lainaa tarvitsee pikaisesti.

Opintolainan avulla voi selvitä monesta kiperästä tilanteesta, eikä esimerkiksi uuden tietokoneen tai puhelimen hankinta laita saman tien taloutta miinukselle. 

Opintolaina ei ole tietenkään ainoa rahoituskeino opiskeluaikana, sillä lukukausien aikana osa-aikaisesti työskentelevät suomalaisnuoret paahtavat yleensä kesät kokopäivätöissä. Myöskään vanhempien antamaa taloudellista tukea ei sovi vähätellä.

Moni pankki tarjoaa lisäksi mahdollisuuden nimenomaan opiskelijoille tarkoitettuun luottokorttiin, riippumatta siitä, onko työsuhteessa vai ei. Luottokorttia edellytetään usein esimerkiksi hotelliin kirjautumisen yhteydessä. Luottokortista on hyötyä isompien hankintojen kohdalla, sillä osto- tai peruutusturva voi osoittautua joissakin tilanteissa kultaakin kalliimmaksi.