10 prosentin korkokatto – pelastava enkeli vai kaksiteräinen miekka?

korkokatto_2020

Koronakevään aiheuttaman taloudellisen myllerryksen keskellä eduskunta hyväksyi kesäkuussa hallituksen esityksen, jonka myötä kuluttajaluotoille asetettiin 10 prosentin korkokatto aikavälille 1.7.-31.12.2020. Korkokatto ei koske luottokortti- ja kulutusluottoja.

Samalla säädettiin kuluttajaluottojen suoramarkkinointikielto, joka on niin ikään voimassa vuoden loppuun saakka. Suoramarkkinointikiellon tarkoituksena on hillitä jo entuudestaan talousvaikeuksien kanssa kamppailevien lisäluotonottohaluja.

Suomen Pankin mukaan suomalaisten kotitalouksien velkaantumisaste oli 31.12.2019 peräti 129,1 prosenttia. Lukema on suurempi kuin koskaan aikaisemmin, joten velkaa otetaan innokkaasti. Kotitalouksien velkaantumisen kiihtyminen herätti voimakasta huolta jo vuoden 2019 kuluessa, ja tämän seurauksena korkokatto asetettiin 1.9.2019 lähtien 20 prosenttiin.

Lakimuutoksen yhteydessä luoton kustannukset rajattiin enintään 150 euroon vuodessa. Monen pienemmän luoton kohdalla lukema jää käytännössä huomattavasti alhaisemmaksi, sillä luoton päiväkohtaiset kustannukset voivat olla lain mukaan enintään 0,01 prosenttia luoton määrästä.

Kuinka 10 prosentin korkokatto vaikuttaa luotonsaantiin käytännössä?

Hallitus esitti 10 prosentin korkokattoa ajatuksenaan kuluttajien suojeleminen. Käytännössä rajattu korkokatto voi hyödyttää kuluttajaa, jolla olla lyhytaikainen tarve luotolle. Se, millaiseen lukemaan luoton korko pomppaa alkuvuodesta 2021, on ennen 1.9.2019 myönnettyjen luottojen tapauksessa epäselvää.

Jos luotto on myönnetty 1.9.2019 lähtien, on korkokatoksi asetettu 20 prosenttia. Ennen viime vuoden syyskuuta solmittujen luottosopimusten kohdalla korko voi olla merkittävästi korkeampi.

Esimerkiksi lomautuksen tai työttömyyden seurauksena talousvaikeuksien kanssa painivalle entistä huomattavasti matalampi korkokatto on voinut osoittautua ongelmalliseksi. Luotonsaannista on tullut jossain tapauksissa käytännössä mahdotonta, mikä on voinut hankaloittaa pahimmillaan juoksevista kuluista selviytymistä.

Suomen Asiakastieto Oy:n liiketoimintajohtaja Jouni Muhosen mukaan moni jää 10 prosenttiin rajatun korkokaton myötä kokonaan ilman lainaa, sillä luotonantajatahot eivät pidä lukemaa riskiin nähden tarpeeksi korkeana. Tämän seurauksena jo entisestään tukalan taloustilanteen helpottaminen ei onnistu luoton avulla. Toisaalta esimerkiksi velkaa ei tulisi koskaan kuitata toisella velalla, paitsi lainojen yhdistämisen yhteydessä.

Positiivisen luottorekisterin käyttöönottoa kaavaillaan

Suomessa valmistellaan parhaillaan positiivisen luottorekisterin käyttöönottoa. Hanke on ollut vireillä vuodesta 2018 lähtien. Rekisterin ylläpitäjäksi kaavaillaan Verohallinnon Tulorekisteriyksikköä. Rekisterin tarkoituksena olisi koota kotitalouksien kaikki luotot samaan tietokantaan, jotta luotonmyöntäjätaho näkisi yhdellä silmäyksellä, kuinka paljon luottoa hakevalla on entuudestaan vakuudetonta velkaa.

Rekisteri helpottaisi kotitalouksien taloudenhallintaa ja varmistaisi näin ollen lainojen maksusta selviytymistä. Tämä pienentäisi puolestaan luotonmyöntäjien riskiä, joten rekisteristä olisi ainakin teoriassa hyötyä molemmille osapuolille.

Kulutusluottojen määrä oli Suomen Pankin arvion mukaan kesäkuun 2019 lopulla noin 22,6 miljardia euroa. Suomalaisten kotitalouksien yhteenlasketusta velasta kulutusluottojen osuus oli toukokuussa 2019 noin 14 prosenttia.

Vakuudettomien kulutusluottojen suosion kasvu on ollut viime vuosina ennätysnopeaa. Yhä kasvava osa kulutusluotoista on muiden kuin Suomessa toimivien luottolaitosten myöntämiä. Erityisessä kasvussa ovat norjalaisten ja ruotsalaisten digipankkien tarjoamat kulutusluotot.

Suomalaiset ovat omaksuneet kulutusluotot osaksi taloudenhallintaansa, joskin hallinnassa on paikoitellen vielä hieman parantamisen varaa. Luotonantoa tulisikin säädellä jatkossa vähintäänkin nykyisenlaisin keinoin. Positiivinen luottorekisteri, joka rajaisi kokonaisluoton määrää velallisen tuloihin suhteutettuna, voisi hyvinkin osoittautua toimivaksi ratkaisuksi myös Suomessa.

Andreas Linde
kirjoittanut
Andreas Lindellä on yli 7 vuoden kokemus lainamarkkinoista. Vuosikorot, annuiteettilainat, joukkovelkakirjat ja muut alan termit ovat olleet hänelle tuttuja jo vuosien ajan.
LoanScouter » Uutiset » 10 prosentin korkokatto – pelastava enkeli vai kaksiteräinen miekka?