Suomi on kärsinyt inflaatiosta vähemmän kuin muu Eurooppa. Tästä kertoo varmasti se, että Suomi on omavaraisimpien maiden listalla kahdeksannella sijalla. Venäjän kriisi on kuitenkin paljastanut energiavajeen, joka on ainoa alue, jolla emme ole omavaraisia.
Inflaation suhteen Suomi on nyt saavuttamassa muuta euroaluetta. Mitä kansalaisten olisikin hyvä ottaa huomioon ostovoimaa lisätäkseen?
Mitä ostovoiman lisäämiseksi pitäisi tehdä?
Räjähdysmäisesti nousevat hinnat syövät suomalaisten elintasoa. STTK-ammattijärjestön pääekonomisti, Patrizio Lainà, on samaa mieltä siitä, että ostovoiman säilyttämiseksi työntekijöiden ansioiden on noustava vähintään inflaation verran. Lainà muistuttaa, että kuluvalle vuodelle ennustetaan talouskasvua.
Talouskasvu huhtikuussa 2022
- Tuotanto nousi huhtikuussa 4 prosenttia vuotta aiemmasta ja
- 0,7 prosenttia edelliseen kuukauteen verrattuna.
- Huhtikuuhun 2021 verrattuna jalostustuotanto kasvoi noin viisi prosenttia ja palvelut noin kolme prosenttia.
STTK:n pääekonomisti ei ole huolissaan siitä, että hintojen nousukierre jatkuu palkankorotusten myötä. Jatkuva inflaatio johtuu energian ja elintarvikkeiden hintojen maailmanlaajuisesta noususta. Suomi ei ole siis kokenut vielä kysynnän inflaatiota, kuten Yhdysvalloissa ollaan jo koettu.
Säästämisasteet ovat nousussa
Kotitalouksien tulot ja kulutukseen kuluvat menot vähenivät edelliseen neljännekseen verrattuna vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä. Tämä on vaikuttanut positiivisesti säästämiseen, sillä kotitalouksien säästämisaste nousi vuoden 2022 tammi-maaliskuussa edelliseen neljännekseen verrattuna. Investointiaste pysyi taas samalla tasolla kuin edellisellä neljänneksellä.
Korot nousevat
Kuluttajat kohtaavat kesäkuukausina eräänlaisen kaksiteräisen miekan, kun sekä hinnat että korot alkavat nousta. Kuluttajahinnat nousivatkin toukokuussa 2022 8,1 prosenttia edellisvuodesta. Lukema on prosenttiyksikön enemmän kuin mitä Euroopan keskuspankki vielä vuoden 2022 alussa ennusti – ja yli 6 prosenttia enemmän kuin mitä viime syksynä ennustettiin.
Euroopan keskuspankki on toistuvasti joutunut tarkistamaan hintojen nousuennustetta. Tämä on kuitenkin ymmärrettävää, sillä esimerkiksi vielä viime syyskuussa kukaan ei olisi osannut ennustaa Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
Toukokuun kasvuvauhti oli kuitenkin niin jyrkkä, että se yllätti Euroopan keskuspankin lisäksi myös ekonomistit ja analyytikot, jotka olivat aiemmin ennustaneet vauhdin jäävän alle 8 prosenttiin.
Milloin korot nousevat?
Inflaation noustua paljon odotettua nopeammin odotetaan keskuspankin nostavan korkoja kesällä. On epätodennäköistä, että keskuspankki pystyy saavuttamaan 2 prosentin inflaatiotavoitteensa.
Rahapolitiikan nopeaa kiristämistä kannattavat keskuspankit uskovat, että korkoa pitäisi nostaa jopa 0,5 prosenttia heinäkuussa. Toistaiseksi näin suuret kertaostot eivät ole kuuluneet Euroopan keskuspankin perinteisiin tapoihin.
Luotto viittaa hintojen maltillisuuteen
Työehtosopimuksissa neuvoteltujen korotusten lisäksi voi tulla merkittäviä lisäkorotuksia. Palkkasiirtymät voivat siten olla vuonna 2022 hyvin suuria. Tämä tarkoittaa sitä, että palkat nousevat odotettua enemmän. Perusteluna on, että monilla aloilla on työvoimapulaa.
Vaikka ostovoima heikkenee, kulutus ei silti laske. Tämä johtuu siitä, että ihmisillä on ollut koronan aikaan paljon mahdollisuuksia säästää. Palkkojen lasku alle inflaation tai ostovoiman pysyvämpi lasku johtaa paitsi kulutuksen laskuun, myös suurempiin palkkapaineisiin.
Lainanottajat voivat hyötyä, säästäväiset taas kärsiä
Nykytilanne saattaa vaikuttaa työntekijäryhmiin, joilla on pitkäaikaisia työehtosopimuksia. Kun palkankorotukset on sovittu pitkälle tulevaisuuteen, on vaikea alkaa korjata odottamatonta inflaatiota.
- Korkeasta inflaatiosta hyötyvät ne, joilla on paljon velkaa.
Etuus kuitenkin olettaa, että inflaatio pitäisi kompensoida palkankorotuksilla.
- Kustannukset voivat tulla lainanottajien kontolle lähitulevaisuudessa, kun korkojen odotetaan nousevan.
Tänä vuonna reaalikorko on kuitenkin hyvin alhainen.
- Häviäjiä ovat työntekijät, joilla on säästöjä.
Tällaisessa tilanteessa ole mitään järkeä laittaa rahaa tilille.
- Palkansaajat eivät ole enää sidottuja hintojen nousuun, joka oli yleistä vielä sodan jälkeisinä vuosina.
Eniten kärsivät ne, joiden tuloja ei ole sidottu indeksiin. Niinpä palkansaajat, joilla on hinnankorotuksia, jäävät ilman korvausta.
Usein sanotaan, että inflaatio iskee kovimmin pienituloisiin. Koska ainakin sosiaali- tai työttömyysvakuutuksen piirissä olevien tulot ovat sidottuja indeksiin, näiden ryhmien tulot kompensoituvat ainakin takautuvasti. Jopa eläkeläiset hyötyvät nyt tuomitusta kerroinindeksistä, kun inflaatio ylittää palkat.
Sosiaalietuudet eivät voi ajan mittaan kasvaa palkkoja nopeammin. Toivottavasti nyt puhutaan yhdestä vuodesta. Pysyvästi korkeampaa inflaatiota ei vielä oleteta.
