Koronan vaikutukset suomalaisiin lainamarkkinoihin

Koronan vaikutukset näkyvät tavalla tai toisella lähes kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Työllisyys, syntyvyys, tapahtumien järjestäminen ja matkailuala ovat kokeneet terveydenhuolto- ja koulutusalojen ohella suuria haasteita. Yhteiskunnallisen tason vaikutukset ovat näkyneet luonnollisesti yksilötasolla, etenkin rahatilanteeseen ja toimeentuloon liittyvien kysymysten osalta.

10 prosentin korkokatto voimassa vielä syyskuun loppuun

Monella alalla koettiin koronan myötä lomautuksia ja irtisanomisia. Tietyissä tapauksissa työt loppuivat kuin seinään. Mikäli työttömyysturva oli heikolla tolalla ja yllättäviin käänteisiin ei ollut varautunut esimerkiksi kolmen kuukauden tuloja vastaavan puskurirahaston avulla, saattoi pudotus olla dramaattinen ja yhtäkkinen. Tämä vaikutti luonnollisesti myös lainojen lyhennyseristä selviytymiseen.

Korona laittoi lainamarkkinoita uuteen uskoon, sillä yhä useampi tarvitsi rahoitusta normaalien menojensa kattamiseksi. Tähän havahduttiin myös päättäjien keskuudessa, ja talousahdingon helpottamiseksi vakuudettomien kulutusluottojen koroille haluttiin asettaa ennakoivassa mielessä tavallista matalampi enimmäisraja.

Tämä merkitsi käytännössä sitä, että kulutusluottojen korkokatolle asetettiin 30.9.2021 saakka voimassa oleva, 10 prosentin enimmäisraja. Esimerkiksi lyhytkestoisen kulutusluoton hakeminen on vielä tällä hetkellä enimmäisrajoituksen puitteissa toisin sanoen mahdollista. Poikkeusjakson päätyttyä korkokatto palautuu 20 prosenttiin.

Säännöllisten tulojen katkeaminen on vaikuttanut arjessa selviytymiseen – koronan vaikutukset näkyvät laajalti

Jopa vuokranmaksusta tai yhtiövastikkeesta selviytymiseen on saattanut joutua käyttämään luottokorttia tai lainarahoitusta, mikä ei ole missään nimessä suositeltava keino. Äkillisen taloudellisen tilanteen muutoksen edessä on ehdottomasti viisainta kääntyä vaikkapa velkaneuvojan puoleen, jotta maksuvaikeudet saadaan selätettyä mahdollisimman pikaisesti.

Erityisesti matkailu- taide- ja tapahtuma-aloilla työskentelevien talous ja toimeentulo on ollut viimeisen puolentoista vuoden aikana suurten epävarmuustekijöiden kourissa. Ilmiöstä ovat kärsineet myös ne, joiden työtilanne on ollut vakaa vuosien ajan, eivät ainoastaan freelancer-töitä tekevät pätkätyöläiset.

Korkokatto ei ole kuitenkaan ainoa, lainamarkkinoissa koronan heijastuksena näkyvä seikka, sillä lainoja on haettu tiettyihin käyttötarkoituksiin tavallista ahkerammin nimenomaan viime vuoden aikana. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon kiivaana käyneen mökkikaupan myötä erittäin kysyttyjä olleet mökkilainat. 

Korona kasvatti mökki- ja remonttilainojen suosiota

Ilmiö selittyy sillä, että kesäasuntokaupoille ovat suunnanneet poikkeuksellisen aktiivisesti myös nuoremmat ikäluokat ja vannoutuneet kaupunkilaiset, jotka eivät ole aiemmin osoittaneet suurta kiinnostusta mökkeilyyn saati oman piilopirtin hankintaan. 

Koronan myötä rajoittunut ulkomaanmatkailu toi kuitenkin mukanaan uudenlaisia lomanviettomuotoja, mikä näkyi muun muassa mökkivuokrausbisneksen suosiossa. Vuokramökistä innostuneena moni sai kimmokkeen oman mökin ostamiseen. Oma palju tai ranta saattoi vaikuttaa kaukokohteen ääretöntä uima-allasta houkuttelevammalta vaihtoehdolta.

Kotona vietetyn ajan lisääntyminen on omalta osaltaan kasvattanut remontti-innokkuutta. Mikäli töitä on tehnyt viime kuukausina kotoa käsin, on samojen seinien jatkuva tuijottelu saattanut jouduttaa aiemmin hamaan tulevaisuuteen lykätyn remontin toteutusta. 

Entäpä mökki- ja remonttilainojen summat?

Koska remontin toteuttaminen on tapahtunut aiottua nopeammalla aikataululla, voi olla, että säästössä on ollut remontin aloitushetkellä suunniteltua pienempi summa rahaa. Tämä on voinut omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että remontti on toteutettu aiempaa rajallisemmalla budjetilla tai vaihtoehtoisesti suuremmalla lainarahoitusosuudella.

Mikäli kotoa on puuttunut etätyöskentelyyn luontevasti soveltuva soppi tai tila, on sellaisen suunnittelu saattanut toimia kimmokkeena remontille. Korona on aiheuttanut jokapäiväisiä käytännön haasteita myös yksilötasolla, kun kotitaloudet ovat tasapainoilleen etätöiden ja kotikoulun välillä. Tämä on luonut uudenlaisia tilankäyttöön liittyviä vaatimuksia, joita ei vielä vuonna 2019 olisi osannut pitää tarpeellisina.

Uudenlainen etätyökulttuuri, joka lienee osittain jäädäkseen, on heijastunut omalta osaltaan myös kesämökkikauppaan. Sijainnille ja varustelutasolle on asetettu vaatimuksia, jotka mahdollistavat paitsi mökillä piipahtamisen myös etätyöpisteeksi soveltuvan kakkosasunnon ympärivuotisen käytön. Kohonnut vaatimustaso on näkynyt totuttua suuremmissa kesämökkilainoissa.