Opintolainan nosto kannattaa tietyin ehdoin – nopeasti opiskeleva palkitaan konkreettisesti

Päätös siitä, nostaako opintolainaa vai ei, on jakanut suomalaisopiskelijoita kahteen leiriin jo vuosikymmenten ajan. Osa on ollut vakaasti sitä mieltä, että opiskeluajasta tulee suoriutua mahdollisten säästöjen ja työssäkäynnin avulla. Toisen koulukunnan mukaan opintolaina on puolestaan halpakorkoista lainaa, joka on viisainta nostaa joka tapauksessa – vaikkapa säästömielessä. Opintolaina on kasvattanut viime vuosina suosiotaan etenkin Kelan elokuussa 2014 lanseeraaman opintolainahyvityksen myötä.

Lainaa vai ei?

Opintolainan nosto on useissa maissa pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Suomalaisen opintotukijärjestelmän ansiosta moni tiedonjanoinen on rahoittanut opiskeluaikansa osa-aikatyön, kesätöistä hankittujen säästöjen ja vanhemmilta saadun rahallisen tuen turvin.

Suomen kohdalla tulee tietenkin lisäksi huomioida, että koulutusjärjestelmämme tarjoaa opetusta ilmaiseksi myös korkea-asteella, joten työllä ja tuskalla tienatut rahat eivät hupene lukukausimaksuista selviytymiseen. Tästä syystä osa onkin suoriutunut opinnoistaan jopa täysin ilman opintolainaa. Viime vuosina lainaa on kuitenkin otettu aiempaa innokkaammin.

Opintolainahyvitys tarkoittaa, että tiettyä osaa opintolainasta ei tarvitse maksaa takaisin, jos opiskelija valmistuu tavoiteajassa.

Kela alkoi tarjota vuonna 2005 määräajassa valmistuville opintolainan ottajille opintolainavähennystä, joka toimi kannustimena opintojen pikaiseen loppuun saattamiseen. Sittemmin lanseerattu opintolainahyvitys on kuitenkin tätäkin suurempi porkkana: hyvityksen ansiosta osan lainasta saa nimittäin käytännössä “anteeksi”. Se, kuinka paljon lainasummasta hyvitetään, riippuu suoritettavaksi valikoituneen tutkinnon opintopistemäärästä. 

Opintolainan hakeminen hoituu opiskelupaikan saaneelta yhtä kätevästi kuin minkä hyvänsä muun lainan hakeminen, joten halutessaan lainaa voi hakea vaikka saman tien. Opintolainan takaisinmaksu alkaa yleensä noin pari vuotta valmistumisen jälkeen. Maksusuunnitelma lyhennyserineen neuvotellaan lainan myöntävän pankin kanssa.

Opintolainaa uuden pesukoneen, festarilippujen tai ensiasunnon rahoittamiseen 

Joissakin piireissä opintolainalla on perinteisesti matkusteltu, maksettu vaihtarivuoden ylimääräisiä kustannuksia tai rahoitettu biletystä ja esimerkiksi festarilippuja. Koronan vuoksi tämän tyyppiset projektit ja riennot ovat jääneet olosuhteiden pakosta väliin. Tuolloin mahdollisesti jo nostetun lainan onkin voinut suunnata alkuperäisistä suunnitelmista poikkeaviin käyttötarkoituksiin.

Pitkän tähtäimen suunnitelmia tekevä sijoittaa hetkessä elämisen ja nautiskelun sijaan opintolainan esimerkiksi yhdistelmärahastoon tai siirtää rahaa ASP-tilille. Opintolainan käyttötarkoitukselle ei ole määritelty erityisiä rajoituksia, joten lainasummalla voi hankkia halutessaan vaikka kultaa. 

Halpa opintolaina voi auttaa esimerkiksi opiskelijoita, joiden vanhemmat eivät tarjoa rahallista tukea.

Halpakorkoinen opintolaina saattaa osoittautua todelliseksi pelastukseksi myös esimerkiksi silloin, jos parisuhde kariutuu kesken opiskeluvuosien, ja edessä on uuden asunnon löytäminen pikaisella aikataululla. 

Tuolloin erilleen muutosta koituvia kustannuksia, kuten takuuvuokran maksua tai huonekalujen ja kodinkoneiden hankintaa, voi rahoittaa tarvittaessa opintolainalla. Lainan hakeminen onnistuu kätevästi netissä, ja lainapäätöksen saa jo muutamassa päivässä. 

Opintolainahyvityksen enimmäismäärä riippuu suoritettavasta  tutkinnosta

Entäpä kuinka paljon opintolainahyvitystä voi enimmillään saada? Tämä riippuu suoritettavan tutkinnon laajuudesta ja siitä, onko tutkinto suoritettu Suomessa vai ulkomailla. Nyrkkisääntönä mainittakoon, että hyvityksen määrä on 40 % lainasumman 2 500 euroa ylittävästä osasta.

Toisin sanoen opintolainahyvityksen saanti edellyttää, että opintolainaa on nostettu vähintään 2 500 euroa. Lainan takaisinmaksun aloittaminen opiskeluaikana pienentää hyvityksen määrää, joten maksuhalukkuutta on hillittävä, mikäli edun haluaa hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. 

Ylemmän korkeakoulututkinnon kohdalla hyvityksen enimmäismäärä vaihtelee suoritettavan tutkinnon opintopistevaatimuksen mukaan. Useimpien, laajuudeltaan 300 opintopistettä olevien tutkintojen kohdalla enimmäishyvitys on 6 200 euroa. 

Tutkintonsa edellyttämän 330 opintopisteen verran opiskelevan musiikin, kuvataiteen tai psykologian maisterin sekä hammaslääketieteen lisensiaatin tapauksessa enimmäishyvitys on puolestaan 7 000 euroa. Lääketieteen lisensiaatin, jonka tutkinnon laajuus on 360 opintopistettä, kohdalla opintolainan enimmäishyvitys kohoaa 7 640 euroon.

Alemman korkeakoulututkinnon ja Suomessa suoritettavan AMK-tutkinnon kohdalla summa vaihtelee 180–270 opintopisteen perusteella 3 320 eurosta aina 5 560 euroon saakka. 

Ulkomailla opiskeleva voi nostaa suuremman lainasumman, jolloin huomioitavan enimmäislainasumma on 31 500 euroa ja opintolainahyvityksen määrä puolestaan enintään 11 600 euroa.