Säästöt tuovat turvaa pahan päivän varalle

Pankkien asiakaslehdet sisältävät tarinoita esimerkillisistä, tavoitteellisen kurinalaisista säästäjistä, jotka ovat säästäneet kaikki lahjarahansa joko varhaislapsuudesta tai viimeistään rippikouluikäisestä lähtien.

Motivaatiota ja perspektiiviä säästämiseen ovat näissä kertomuksissa usein antaneet omat lapsilisät, joita on niin ikään säästetty vastasyntyneen tulevaisuutta silmällä pitäen heti ensimmäisestä maksuerästä lähtien. Iltasaduksi on kenties luettu Kansojen varallisuutta tai muita taloustieteen klassikoita.

Muhkean pesämunan turvin näiden rohkaiseviksi tarkoitettujen kertomusten päähenkilöt ovat päässeet kiinni omaan asuntoon huomattavan nopealla aikataululla, usein suoraan lapsuudenkodista muutettuaan. Näin ollen viimeistään 23-vuotiaana, asuntolainan makselun ohessa, säästetään säännöllisin väliajoin myös rahastoon tai sijoitellaan ylimääräistä rahaa kiinnostaviin kohteisiin. Monen suomalaisen kohdalla taloudelliset realiteetit ovat kuitenkin tyystin toiset.

LähtiTapiolan keväällä 2020 teettämän tutkimuksen mukaan joka neljännen suomalaisen varakassa oli alle tuhat euroa. Alle 25-vuotiaiden vastaajien keskuudessa alle tuhat euroa oli säästössä peräti 53 prosentilla. Keskimäärin puskuria oli säästetty noin 5 000 euroa. Kyselyyn vastasi 1 034 henkilöä, jotka olivat iältään 15–74-vuotiaita.

Lomautuksia ja massairtisanomisia aiheuttanut koronakriisi havahdutti monet huomaamaan puskurirahaston merkityksen. Suomen Pankin elokuussa julkaiseman tilaston mukaan suomalaiskotitalouksien talletuskanta oli kesäkuun 2020 lopussa 100,4 miljardia euroa. Valtaosa talletuksista, 87,8 miljardia euroa, oli käyttelytileillä, joiden keskikorko oli 0,04 prosenttia. Talletuskanta kasvoi voimakkaasti kuluvan vuoden huhti-toukokuussa.

Säästötavoitteet riippuvat elämänvaiheesta

Elämänvaihe vaikuttaa luonnollisesti siihen, miten ja milloin kulloinkin säästetään. Nuoremmat säästävät esimerkiksi häihin, ASP-tilille tai unelmien maailmanympärimatkaan. Myös rahastosijoitusten määrä on kasvattanut suosiotaan nuorempien ikäluokkien keskuudessa ja nuoret ovat entistä kiinnostuneempia taloudesta, säästämisestä ja sijoittamisesta. Ilmiö liittynee omalta osaltaan työtilanteiden epävakauteen ja muuttuvaan urasuunnitteluun. Tietoa taloudenhallinnasta ja säästämisestä toivottaisiin opetettavan enemmän jo peruskoulussa.

Tämä käy ilmi Säästöpankin alkuvuodesta julkaisemasta Säästämisbarometrista, jonka mukaan 58 prosenttia 18–29-vuotiasta suomalaisista joko säästää, sijoittaa tai suunnittelee sellaista. Säästämisbarometri, johon osallistui 1 629, iältään 18–69-vuotiasta vastaajaa, toteutettiin nettihaastatteluna syksyllä 2019

Lapsiperheet saattavat säästää esimerkiksi ulkomailla vietettävää sapattivapaata, kesämökkiä, autoa tai hoitovapaalle jääntiä varten. Keski-iän kynnyksellä mielessä alkaa puolestaan pyöriä eläkesäästäminen tai kenties ulkomailla sijaitsevan loma-asunnon hankinta. ´

Lapselle tai lapsenlapselle säästäminen rahastoon onnistuu, mikäli lapsella on oma käyttötilinsä. Huoltaja tai huoltajan suostumuksella jokin toinen aikuinen voi avata jo vauvaikäiselle lapselle oman pankkitilin. Rahastosäästäminen lapselle kannattaa korkoa korolle -ilmiön ansiosta. Tilille säästettäessä korkotuotto jäisi huomattavasti niukemmaksi.

Apua säästämiseen

Säästäminen on usein päätös, joka merkitsee luopumista ylimääräisistä kustannuksista. Oman budjetin ja rahankäytön tarkkailemiseksi ja seuraamiseksi voi puhelimelleen ladata budjettisovelluksen, joista tunnetuimpiin lukeutuvat You Need a Budget (YNAB), Spendee ja Monefy. Sovelluksen avulla on helppo seurata, mihin rahat kuukausittain todella hupenevat.

Moni säästämisen aloittanut toteaa jälkikäteen, kuinka pienet, arkipäiväiset teot vaikuttavat säästötavoitteen kertymiseen aivan huomaamatta. Yksi tällaisista on muun muassa S-ryhmän tarjoama mahdollisuus, jolloin jokaisesta S-kortin debit-ominaisuudella tehdystä ostoksesta voi siirtää automaattisesti sivuun euron.

Ei hätää, vaikkei lapsuudenkodista olisi iskostunut mieleen säästeliästä elämäntapaa ja rahankäyttöön liittyvää ”pienistä puroista kasvaa iso joki” -tyyppistä ajattelua. Lähes koskaan ole liian myöhäistä aloittaa säästämistä.

Säästämisessä tärkeintä on päämäärä ja toisaalta tavoitteen realistisuus. Mikäli kuukausittain on oikeasti varaa säästää vaikkapa 50 euroa, ei kannata asettaa itselleen 150 euron kuukausisäästötavoitetta. Moisesta seuraa tarpeeton riittämättömyyden tunne ja toisaalta ajatus siitä, että rahat voi huoletta tuhlata, koska tavoite ei ole kuitenkaan täyttynyt.