Viime vuosina kokemamme kriisit näyttävät lisänneen kriisin kestävyyttä yksilöllisellä tasolla. Maailmantalous, joka on jo ennestään herkässä tilassa, on ollut koetuksella epidemiasta lähtien aina Venäjän ja Ukrainan välisen kriisiin.
Kaikesta tästä huolimatta suomalaisten kulutus on nousussa alkaneet ja yksi tärkeimmistä syistä on epäilemättä mahdollisten kriisien kestävyys.
Suomalaisten kulutustottumuksiin vaikuttavat tekijät
Suomen itsenäisyyden alkuvuosina yksityinen kulutus koostui pääasiassa elintarvikkeista, juomista, vaatteista, asumisesta ja kotitaloustavaroista. Elintason nousu, teknologinen kehitys ja tietysti muuttuvat sosiaaliset tottumukset ovat tuoneet suomalaiseen yhteiskuntaan uusia kulutustottumuksia.
Kasvavat tulot, oikeudenmukaiset työolot ja aiempaa enemmän vapaa-aikaa antavat meille enemmän mahdollisuuksia kuluttaa.
Suomalaisten kulutustottumuksiin vaikuttavat tekijät:
- Elintason nousu
- Teknologinen kehitys
- Muuttuvat yhteiskunnalliset tottumukset
Tutkimukset osoittavat, että ihmiset käyttävät enemmän rahaa elämän perustarpeisiin, kun asuntojen ja autojen hinnat nousevat. He käyttävät enemmän rahaa muun muassa henkilökohtaisiin mukavuuksiin, kuten ravintoloihin ja ulkona syömiseen. Kaiken kaikkiaan vaatteiden, kodinkoneiden ja elektroniikan kysyntä vähenee aiempaan verrattuna, koska kulutus siirtyy yhä enemmän palveluihin.
Epidemian aika on tarjonnut hyvän tilaisuuden säästää rahaa. Korkojen rajoitusten poistamisen uskotaan johtavan todelliseen kulutusjuhlaan. Muut kriisit, kuten erityisesti Venäjän ja Ukrainan välinen sota, ovat kuitenkin nousseet keskiöön. Näin ollen säästäminen on edelleen joillekin tärkeässä roolissa.
Koronavirusepidemian myötä digitaalisista tavoista on tullut entistä tärkeämpi. Rajoitusten ollessa jo takanapäin myös suomalaisten digikäyttäytyminen on hieman muuttunut, sillä sosiaalisen median käyttö on vähentynyt vuodessa lähes kymmenen prosenttia. Myös Internetpalveluiden ja televisioviihteen kulutus on laskussa. Ihmiset etsivät entistä enemmän uutisia ja tietoa maailman tapahtumista. Aikaa kulutetaan nyt ajankohtaisohjelmien parissa, perheen kanssa, puutarhassa ja ihmisiä fyysisesti tavaten.
Mitä taloustiedot kertovat?
Kuluttajilla on toivoa. Reaaliansioiden laskiessa ostovoima vähenee, jolloin ihmiset voivat valita säilyttääkö kulutustottumuksissa vai säästääkö. Se, että suomalaisten kulutus kasvoi vuoden 2022 tammi-maaliskuussa 2,7 prosentin ansioiden laskusta huolimatta, viittaa siihen, että suomalaiset valitsevat elintasonsa säilyttämisen säästöjen avulla sen sijaan, että tekisivät kompromisseja ja leikkaisivat menojaan.
Vaikka reaaliansioiden lasku vuoden 2022 alussa oli suurin sitten vuoden 1977, suomalaiset kuluttavat edelleen:
- ravintola-,
- matkailu-,
- kulttuuri- ja viihdepalveluja.
Ekonomistit yhtyvät näihin tilastoihin ja kertovat kulutuksen jatkuvan.
Kuluttajien luottamuksen lasku pysähtyi toukokuussa
Ennen toukokuuta 2022 kuluttajien 12 kuukauden odotukset omasta ja Suomen taloudesta olivat melko pessimistiset. Kuluttajien arvio omasta taloudestaan on nyt myönteisempi. Toukokuussa ennusteet nykytilanteesta ja odotukset omasta taloudesta heikkenivät, kun taas odotukset Suomen taloudesta paranivat hieman. Vuoden takaiseen verrattuna näkemykset taloudesta olivat nyt melko pessimistisiä.
Kuluttajat eivät toukokuussa juuri aikoneet käyttää rahaa kestokulutustavaroihin seuraavan 12 kuukauden aikana. Ostoaikomukset olivat selvästi pienemmät kuin vuotta aiemmin. Aikoja pidettiin nyt kaikkein epäsuotuisimpina ostosten tekemiselle.
Inflaation todellisuus
Tilastokeskuksen mukaan inflaatio nousi toukokuussa 7 prosenttiin, mikä johtui pääasiassa Venäjän Ukrainan maihinnousun aiheuttamista energian ja maataloustuotannon tuotantopanosten hintojen noususta. Inflaation nousuun vaikutti sähkön ja polttoaineiden kallistuminen.
Toukokuun kuluttajahintojen nousuun vaikuttivat lähinnä sähkön, bensiinin, dieselpolttoaineen ja omakotitalojen hintojen nousu vuoden takaiseen verrattuna. Kuluttajahintojen nousua edellisvuodesta hillitsi enimmäkseen päivähoidon, lääkärintarkastus- ja hoitomaksujen, ei-palautettavien reseptilääkkeiden, säännöllisen lauttaliikenteen ja asiakirjojen lunastushintojen lasku.
Keskuspankki on varovaisella linjalla
Suomen Pankki on luottavainen maaliskuun ennusteessaan kansantalouden 0,5-2,0 prosentin kasvusta. Se huomauttaa, että taantuma on edelleen todellinen mahdollisuus epätavallisen epävarmuuden ja sekä yritysten että kotitalouksien luottamuksen heikkenemisen vuoksi. Vaikka kasvu on luonnollisesti välttämätöntä taloudelle, myös inflaation rooli on kasvun kannalta on tärkeä.
Mutta suomalaisia kotitalouksia puristaa inflaation lisäksi myös korkojen nousu. Koska vaihtuvakorkoiset lainat ovat Suomessa suosittuja, on todennäköistä, että korkojen nousu heijastuu asuntolainoihin varsin nopeasti.
”Nykyisen palkka- ja inflaatiokehityksen valossa ostovoiman supistuminen näyttää melko väistämättömältä”, Suomen Pankin ennustepäällikkö, Meri Obstbaum, kommentoi.
Ekonomistit ovat jakautuneet kahtia
Osa kotitalouksista on sitä mieltä, että reaaliansioiden laskun kesto vaikuttaa tilanteeseen. Riippuen siitä, miten Venäjän tilanne kehittyy, se voi kestää jonkin aikaa. Samaan aikaan, vaikka hintojen ja korkojen nousu asettaa kotitalouksille huomattavia rajoitteita, tilanne koko talouden kannalta näyttää erilaiselta. Näkemys onkin, että lisääntynyt kulutus on vero talouden rakenteelle.
Jotkut taloustieteilijät ovat varovaisempia. Kulutus on bruttokansantuotteen tärkein osatekijä, ja kuluttajien luottamuksen romahtaminen ja ostovoiman supistuminen todennäköisesti hidastavat kulutusta. Tässä yhteydessä he varoittavat, että Suomen talous on vaarassa ajautua lyhytaikaiseen taantumaan, kunnes maailmantalouden tilanne ja inflaatio kohenevat.
Johtopäätös
Suomen talous oli toipumassa hyvin koronaviruksen aiheuttamasta kriisistä, kunnes Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Elpyminen näkyy edelleen työllisyyden jyrkkänä kasvuna – erityisesti palvelusektorilla – samalla kun työllisyystilanne paranee erittäin voimakkaasti. Tässä yhteydessä kaikkien kotitalouksien ostovoima ei reaalisesti laske. Työllisyystilanne kehittyy myönteisesti, mikä tukee kokonaiskulutusta ja tarjoaa näin ollen suojaa taantuman riskiä vastaan.
